Luontotyyppiseurannat
Luontotyyppitason seurannassa kohteena ovat lajien muodostamat yhteisöt sekä ekosysteemin toimintaa ja rakennetta kuvaavat ominaispiirteet. Luontotyyppien tilaa voidaan seurata joko maastossa tapahtuvalla inventoinnilla tai kaukokartoitusmenetelmiin pohjautuen.
Tällä sivulla:
- Luontotyyppiseurannat
- Tietoa olemassa olevista luontotyyppien tilan seurannoista
- Luontotyyppien seurannat Suomessa
- Lähteet
Luontotyyppiseurannat
Luontotyyppitason seurannassa kohteena ovat lajien muodostamat yhteisöt sekä ekosysteemin toimintaa ja rakennetta kuvaavat ominaispiirteet. Luontotyyppien ja niiden tilan seuranta Suomessa on toistaiseksi vähäistä ja luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu kaksi kertaa (Kontula & Raunio 2018) verrattain vähäiseen kvantitatiiviseen tietoon pohjautuen.
Luontotyyppien tilaa voidaan seurata joko maastossa tapahtuvalla inventoinnilla tai kaukokartoitusmenetelmiin pohjautuen. Nykyaikainen seuranta yhdistää näitä molempia niin, että maastohavainnoin varmistetaan kaukokartoituksella tehtyä tulkintaa. Koneälyä voidaan havaintopisteiden avulla opettaa tekemään satelliittikuvista tai muista aineistoista tulkintaa esimerkiksi puulajiston tai kosteustasapainon muutoksista jopa koko Suomen laajuisesti. Maastohavainnointi on kuitenkin säilyttänyt asemansa keskeisenä seurantatapana, jota ei voida kokonaan korvata uusilla teknologioilla. Maastossa voidaan tulevaisuudessa myös hyödyntää uutta teknologiaa, kuten eDNA-menetelmiä, jotka kertovat alueen eliölajistosta ympäristön DNA-jäämien avulla.
Tietoa olemassa olevista luontotyyppien tilan seurannoista
Valtakunnan metsien inventointi (VMI)
Olemassa olevista luontotyyppien tilan seurannoista Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa koko maan kattavaa tietoa keskittyen
- puuston määrään
- Puuston kasvuun
- puuston hakkuumahdollisuuksiin
Valtakunnan metsien inventointi tuottaa jonkin verran tietoa myös metsien ja soiden luonnontilasta ja rakennepiirteistä. Systemaattiseen otantaan perustuen VMI tuottaa luotettavaa tietoa yleisimmistä metsä- ja suotyypeistä, mutta harvinaisemmista luontotyypeistä tietoa ei juuri kerry. Käytännössä kokonaan VMI:n ulkopuolelle jäävät rantaluontotyypit, perinnebiotoopit, kalliot, tunturikankaat ja vesiluontotyypit. Valtakunnan metsien inventointia ollaan kehittämässä niin, että sen avulla voidaan paremmin arvioida myös metsien ja puustoisten soiden luonnon monimuotoisuuden tilaa.
Tärkeä VMI:hin kytkeytyvä seuranta on Luonnonvarakeskuksen metsä- ja suokasvillisuuden inventointi, joka on tehty systemaattisesti valituilla maastokoealoilla neljä kertaa: vuosina 1951–53, 1985–86, 1995 ja 2021–23.
Suojelualueiden luontotyyppien ja perinnemaisemien inventointi
Metsähallituksen Luontopalvelut inventoi luontotyyppejä suojelualueilla, mutta varsinaista systemaattista seurantaa ei tehdä. Suojelualueiden luontotyyppien laadullisista eli lajistoon, toimintaan ja rakenteeseen liittyvistä ominaispiirteistä kerätään tässä yhteydessä vain niukasti tietoja. Lisäksi ELY-keskusten johdolla on toteutettu kaksi kertaa valtakunnallinen perinnemaisemien inventointi. Molempien edellä mainittujen inventointien tiedot on tallennettu Metsähallituksen ylläpitämään SATJ-tietojärjestelmään.
Porolaiduninventointi
Luonnonvarakeskus tekee poronlaiduninventointia poronhoitoalueella noin kymmenen vuoden välein, viimeksi vuosina 2016–2018. Inventoinnissa seurataan satelliittiaineistojen ja maastokoealojen avulla jäkälälaidunten kuntoa ja siinä tapahtuvia muutoksia poronhoitoalueella.
Valtakunnallinen pintavesien ekologisen tilan seuranta
Valtakunnallisessa pintavesien ekologisen tilan seurannassa kerätään tietoa suurimmista järvistä, rannikkovesialueista sekä osasta virtavesiä. Tämä seuranta perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin ja sen pohjalta laadittuihin kansallisiin vesien- ja merenhoidon suunnitelmiin. Tietoa kerätään vesien fysikaalis-kemiallisista ja hydrologis-morfologisista ominaisuuksista sekä eri eliöryhmistä: vesikasveista, pohjaeläimistä, kaloista ja planktonlevistä ja piilevistä. Seurannan ulkopuolelle jäävät pienemmät järvet sekä suurin osa virtavesistä, lammista ja lähteiköistä.
Velmu-ohjelma
Velmu-ohjelmassa (Viitasalo ym. 2016) on kartoitettu vedenalaista meriluontoa 20 vuotta, vedenalaiset luontotyypit mukaan lukien. Velmussa inventoinnit ovat kuitenkin kertaluonteisia, mutta meriluonnon ja lajiston systemaattisesti toistuvaa seurantaa kehitetään parhaillaan Velmun inventointeihin pohjautuen Biodiversea LIFE IP -hankkeessa useiden organisaatioiden yhteistyönä. Hankkeen aikana on myös tarkoitus pilotoida uusia menetelmiä, jotka tukisivat luonnonsuojelulaissa suojeltujen meriajokas- ja suojaisten näkinpartaispohjien seurannan kehitystä.
Suurinta osaa luontotyypeistä ei nykyisellään systemaattisesti seurata, mikä on tunnistettu erityiseksi puutteeksi EU:n luontodirektiivin raportoinnin ja luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin kannalta. Viime vuosina on alettu Suomen ympäristökeskuksen johdolla kehittää luontotyyppien yleismaastoseurantaa LYSEK- ja Priodiversity LIFE -hankkeissa (2023–2028). Menetelmiä kehitetään tuottamaan määrällistä ja laadullista tietoa maaelinympäristöjen ja pienten vesimuodostumien luontotyypeistä. Hankkeiden valmistuttua seurannan aloittaminen voitaisiin aloittaa noin vuonna 2028. Lisäksi EU:n komission johdolla laaditaan (2023–2024) ohjeistusta luontodirektiivin luontotyyppien seurantaan.
Luontotyyppien seurannat Suomessa
- Valtakunnan metsien inventointi (VMI). Seurannan järjestäjä ja yhteyshenkilö: Luonnonvarakeskus, Kari T. Korhonen. Linkki seurannan sivuille (luke.fi)
- Metsä- ja suokasvillisuuden inventointi. Seurannan järjestäjä ja yhteyshenkilö: Luonnonvarakeskus, Raisa Mäkipää. Linkki seurannan sivuille (luke.fi)
- Porolaiduninventointi. Seurannan järjestäjä ja yhteyshenkilö: Luonnonvarakeskus, Jouko Kumpula.
- Luontotyyppien inventoinnit suojelualueilla. Seurannan järjestäjä: Metsähallitus Luontopalvelut. Linkki seurannan sivuille (metsa.fi)
- Pintavesien ekologisen tilan seuranta. Seurannan järjestäjä: Suomen ympäristökeskus. Linkki seurannan sivuille (vesi.fi)
- Vedenalaisen meriluonnon inventointi (VELMU). Seurannan järjestäjä: Suomen ympäristökeskus. Linkki seurannan sivuille (ymparisto.fi)
Lähteet
Kontula, T. & Raunio, A. (toim.). 2018. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja – Osa 2: luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 5/2018. 925 s
Viitasalo, M., Viljanmaa, W. & Blankett, P. 2016. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU – vaihe 2 Tiekartta 2017-2025
Sivun ylälaidan kuva: Terhi Ryttäri / Syke