Siirry sisältöön

Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja aineistoja sekä palveluita, jotka mahdollistavat tutkimustyön, edistävät tutkimusyhteistyötä sekä vahvistavat tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja osaamista. 

Tutkimusinfrastruktuurit voivat olla keskitettyjä, hajautettuja tai virtuaalisia kokonaisuuksia tai näiden yhdistelmiä. Euroopassa on monia suuria tutkimuksen infrastruktuureja, jotka ovat monikansallisessa käytössä. 

Tutkimusinfrastruktuurit sisältävät usein pienempiä myös itsenäisesti toimivia infrastruktuureja ja muodostavat toisiinsa kytkeytyviä tutkimusinfrastruktuurien verkostoja. Ne voivat liittyä tai kuulua useampaan kuin yhteen tutkimusinfrastruktuurin. 

Tutkimusinfrastruktuureilla on monimuotoista vaikuttavuutta ja ne ovat usein tiede- ja teknologiakeskittymän ytimessä. 

Tälle sivulle on koottu käynnissä ja suunnitteilla olevia luontotiedon kehittämiselle olennaisia tutkimusinfrastruktuureja Suomessa. 

Luontotiedon tutkimusinfrastruktuurit

Tutkimusinfrastruktuurien kenttä: kansalliset ja kansainväliset
Kansalliset ja niihin liittyvät kansainväliset luontotiedon tutkimusinfrastruktuurit

Monet kansalliset tutkimusinfrastruktuurit liittyvät kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin, jotka voivat olla sekä alueellisia (esim. ESFRI) tai globaaleja (esim. GBIF ja ILTER). 

Biodiversiteettiseurantojen osalta keskeinen kansainvälinen yhteistyöverkosto on GEO BON. GEO BON tukee alueellisten, kansallisten ja temaattisten biodiversiteettiseurantaverkostojen kehittämistä ja työtä. GEO BON on tehnyt aloitteen Kansainvälisen biodiversiteettiseurantajärjestelmän (Global Biodiversity Observing System, GBiOS) perustamisesta.