Siirry sisältöön

Maastohavaintojen tärkeä rooli luonnon seurannoissa ja kartoituksissa

Monet luonnon seurannoista ja kartoituksista perustuvat maastohavaintoihin. Vaikka jotkin seurannoista eivät välttämättä nojaudu maastohavaintoihin, vaan esimerkiksi kaukokartoitukseen tai säätutkahavaintoihin, maastossa kerättyjä havaintoja tarvitaan usein referenssiaineistoksi tai laadunvarmistukseen. Esimerkiksi luontotyyppiseurannoissa havaintoja voidaan kerätä sekä maastotyönä että kaukokartoituksen avulla, mutta tehokkaimmillaan tiedonkeruu on, kun voidaan yhdistää molemmat menetelmät. Myös esimerkiksi lintujen tai nisäkkäiden seurannat satelliittipaikantimien avulla edellyttävät laitteiden kiinnittämistä maastossa. Yleisesti voidaan todeta, että kaikki luontoseurannat ja kartoitukset edellyttävät maastohavaintoja vähintään tuekseen.

Esimerkkejä maastohavainnoinnista ja näytteiden keruusta maastossa

Maastohavainnoinnissa havaintoja tehdään joko suoraan maastossa tallentaen ne myöhempää analyysiä varten tai kerätään näytteitä, joita voidaan käyttää esimerkiksi laboratorio- tai mikroskooppimääritystä varten. Esimerkkeinä tästä ovat erilaiset vesien tilan seurannat, joissa maastossa kerätyt näytteet analysoidaan laboratoriossa. Lisäksi esimerkiksi eDNA- ja muissa molekyylibiologisissa seurantamenetelmissä näytteet kerätään maastossa ja analysoidaan myös laboratoriossa. Monilla eliöryhmillä lajiston tarkempi määritys edellyttää näytteiden mikroskooppimääritystä, ja näytteet voidaan tallentaa myös luonnontieteellisiin kokoelmiin. Maastossa kerättävä materiaali voi olla myös erilaisia kuva- tai äänitallenteita, jotka voidaan kerätä joko manuaalisesti tai erilaisia automaatiomenetelmiä hyödyntäen.

Mittauslaitteistoa varvikossa
Maastossa kerätään näytteitä myöhempää analyysiä varten. Kuva: Riku Lumiaro / Syke

Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö maastohavaintojen tekemisessä

Maastohavaintoja kerätään seurannoissa monin eri menetelmin. Osa maastohavaintoihin perustuvista seurannoista ja kartoituksista perustuu täysin ammattilaisten tekemiin otantoihin. Esimerkiksi monet meri- ja sisävesien seurannoista toteutetaan kokonaan ammattilaisvoimin. Maalla seurantojen toteuttamiseen osallistuu sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia. Erityisesti lajistoseurannoissa vapaaehtoiset lajien harrastajat tekevät suuren osan maastohavainnointiin perustuvista seurannoista, ja vuosittain tuhansia harrastajia osallistuu seurantojen toteuttamiseen. Useissa seurannoissa, kuten Luomuksen koordinoimissa pesimälinnuston seurannoissa, vapaaehtoiset osallistujat ovat taitotasoltaan ammattilaistasoisia. Joissakin seurannoissa havaintojen kerääminen on jaettu suurelle joukolle vapaaehtoisia kansalaishavainnoinnin kautta.

Lintubongari kiikaroi lintutornissa.
Lajistoseurantoja toteuttavat niin ammattilaiset kuin kansalaisetkin. Kuva: Riku Lumiaro / Syke