Kallioperäkartta 1:200 000 ja kivilajien ravinteisuusluokitus viranomaiskäyttöön
Aineisto on Geologian tutkimuskeskuksesta peräisin oleva koko Suomen kattava mittakaavan 1:200 000 kivilajiaineisto, johon on Suomen ympäristökeskuksessa lisätty arvio kunkin kivilajin ns. ravinteisuusluokasta. Ravinteisuusluokka liittyy kivilajin kemiallisiin ominaisuuksiin kasvualustana ja se ilmenee erilaisena kasvillisuutena.
Kivilajit on luokitettu (attribuutti ravinteisuus) karkeasti, mutta suuntaa-antavasti kolmeen happamuudeltaan erilaiseen luokkaan, minkä lisäksi neljäntenä ryhmänä on erotettu ns. serpentiinivaikutteiset kivilajit:
• karu
• keskiravinteinen
• kalkkipitoinen tai kalkkikivi
• serpentiinivaikutteinen tai serpentiniitti.
Kolmijako karu – keskiravinteinen – kalkkipitoinen tai kalkkikivi ei kuvasta pelkästään kasvualustan yleistä ravinteisuutta, vaan myös kyseisestä kivilajista tyypillisesti rapautuneen maan happamuusastetta ja kivilajin rapautuvuutta. Happamuus (pH-arvo) vaikuttaa puolestaan suuresti eri ravinteiden liukoisuuteen. Maa- ja kivilajeissa kalsium (kalkki) vähentää happamuutta ja edistää eräiden kasveille tärkeiden ravinteiden vapautumista kasvien käyttöön.
Serpentiinivaikutteiset kivilajit ja varsinaiset serpentiniitit muodostavat neljännen, kasvillisuuden kannalta poikkeavan kivilajiryhmän. Näillä kivilajeilla elävä kasvillisuus on tyypillisesti silmiinpistävän niukkaa ja koostuu suureksi osaksi ns. serpentiini-indikaattoreista. Kasvualustan erikoisuus liittynee magnesiumin poikkeukselliseen runsauteen suhteessa kalsiumiin, korkeisiin raskasmetallipitoisuuksiin ja/tai tärkeimpien ravinteiden, typen, fosforin ja kaliumin niukkuuteen.
Luokitukset tarkemmin erillisessä liitedokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kallioperäkartta200KivilajinimiRavinteisuus.pdf.
Aineistoa voi käyttää erilaisissa selvityksissä ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena. Paikkatietoaineisto on vektorimuotoista. Luokitusta on käytetty esimerkiksi ravinteisuudeltaan erilaisten kallioluontotyyppien runsaussuhteiden arvioimiseen valtakunnan tasolla tai laajoilla osa-alueilla. Paikallistasolla 1:200 000-mittakaavaan yleistetty kivilajikartta ja sen arvioidut ravinteisuusluokat eivät sen sijaan korreloi tarkasti kallioperän todellisen kivilaji- ja kalliokasvillisuusvaihtelun kanssa. Aineiston käyttömittakaavan ylärajana voidaan yleensä pitää 1:100 000 mittakaavaa.
Aineisto on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön.
Aineiston päivitys
Aineiston historiatiedot
Aineiston metatiedot
Metatiedoista vastaa:
Metatiedot päivitetty 24.10.2022
Aineiston tyyppi: dataset